Näytetään tekstit, joissa on tunniste päiväosasto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste päiväosasto. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Nuorisopsykiatrian päiväosasto?

Päiväosasto on 13-17-vuotiaille nuorille tarkoitettu hoitopaikka. Päiväosastolle pääsee lääkärin lähetteellä. Ennen hoidon aloittamista on mahdollisuus käydä tutustumassa päiväosastolle.

Psykologi, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, hoitajia ja lääkäri kuuluvat päiväosaston henkilökuntaan.

Toimintaperiaatteet

Päiväosasto on avoinna arkisin kello 8.00-16.00 (perjantaisin kello 8.00-14.00). Nuoret tulevat osastolle aamuisin ja lähtevät illaksi, yöksi sekä viikonlopuiksi kotiin. Tarkempi viikko-ohjelma sovitaan yksilöllisesti. Päiväosastolla ei ole vierailuaikoja, koska nuoret viettävät osan päivästä kotona.

Kulkemiset päiväosastolle ja kotiin tapahtuu sovitulla tavalla. Joissakin tapauksissa kelalta on mahdollista saada tukea esim. taksimatkoihin.

Päiväosaston rinnalla yleensä pyritään siihen, että nuoren koulunkäynti voisi jatkua. Koulunkäyntiä voi jatkaa omassa koulussa tai sairaalakoulussa.

Päiväosastohoito perustuu erilaisiin toiminnallisiin ryhmiin, joihin nuoret osallistuvat mahdollisuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Lääkärin tapaamiset ja omahoitajakeskustelut ovat osa hoitoa.

Yhteistyötä voidaan tehdä tarvittaessa myös fysioterapeutin, ravitsemusterapeutin tai sisätautilääkärin kanssa.

Hoitomaksu on 8,10 euroa/ vuorokausi (alle 18-vuotiaalta maksu peritään enintään 7 vuorokaudelta kalenterivuoden aikana).

Arviointijakso

Päiväosastolle tullaan ensisijaisesti nuorisopsykiatrian muista yksiköistä lääkärin lähetteellä. Nuoren soveltuvuutta päiväosastotyyppiseen hoitoon arvioidaan aluksi kahden viikon arviointijaksolla.

Arviointijaksoon kuuluvat muun muassa päivittäiset omahoitajakeskustelut, 1-2 lääkärin tapaamista, osaston ryhmiin osallistuminen ja psykologin tapaaminen. Jakson päätteeksi on hoitokokous, minkä yhteydessä tehdään jatkohoitosuunnitelma.

Tutkimusjakso

Tutkimusjakson tarkoituksena on saada parempi käsitys nuoren tilanteesta, voimavaroista, ongelmista ja sitä kautta arvioida sopivaa jatkohoitopaikkaa.Tietoa kerätään verkostotyön avulla arjen toimissa läpi nuoren kehityshistorian. Peruslaboratoriokokeet otetaan ja tarvittaessa tehdään psykologin tutkimukset tutkimusjaksolla. Tutkimusjakso kestää 4-6 viikkoa.

Hoitojakso

Hoidon tavoitteet sovitaan yksilöllisesti. Hoitokokouksen yhteydessä tehdään hoitosuunnitelman tarkistus 4-6 viikon välein. Päiväosastohoitoon kuuluu tässä vaiheessa ryhmiin osallistuminen, omahoitajakeskustelut, sairaalakoulussa käyminen ja tarvittaessa lääkärin tapaamiset.

torstai 27. lokakuuta 2016

Persoonallisuushäiriöt

Persoonallisuushäiriöt ovat ajatus- ja kayttäytymismalleja, jotka aiheuttavat henkilölle haittaa. Niihin liittyy henkilökohtaista kärsimystä sekä ongelmia ihmissuihteissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Persoonallisuushäiriöihin liittyvät piirteet ovat juurtuneita, että henkilö ei itse miellä niitä häiriöksi. Ne saattaa kuitenkin aiheuttaa ihmissuhderiitoja, ristiriitaa henkilön ja yhteiskunnan välille tai toistuvaa epätasapainoa henkilön odotusten ja kykyjen välille, mikä voi altistaa ahdistus- ja masennusoireille.

Raja persoonallisuushäiriön ja normaalina pidetyn käytöksen välillä on liukuva. Monilla psyykkisesti terveillä ihmisillä voi ilmetä stressitilanteessa poikkeavia tapoja kokea asioita.Persoonallisuushäiriössä tavat ja käytös ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, jäykempiä ja itsepäisempiä.

Persoonallisuushäiriöt jaetaan kolmeen ryhmään:

A-klusteriin kuuluvat (F60.0) epäluuloinen- ja (F60.1) eristäytyvä persoonallisuushäiriö.

Epäluuloista persoonallisuutta ilmentävät epäluuloiset- ja ajoittain vainoharhaiset ajatustavat sekä pitkävihaisuus.Hoitoon kannattaa hakeutua silloin, jos persoonallisuushäiriö aiheuttaa hankaluutta pärjätä sosiaalisissa suhteissa esimerkiksi. työelämässä tai koulussa.

Eristäytyvälle persoonallisuudelle tyypillisiä on potilasta itseään häiritsemätönvetäytyminen ja kiinnostumattomuus ihmiskontakteista.Lääkityksestä voi olla hyötyä, jos oirekuvat ovat voimakkaita ja niiden takia arkielämässä pärjääminen on vaikeaa.

B-klusteriin kuuluvat epäsosiaalinen (F60.2)-, epävakaa (F60.3)-, huomionhakuinen (F60.4)- ja narsistinen persoonallisuushäiriö(F60.8).

Tätä ryhmää leimaavat toistuvat ristiriidat yhteiskunnan tai lähipiirin kanssa. Häiriöstä saattaa aiheutua kärsimystä lähipiirille ja ympäristölle, samoin kuin potilaalle. Potilas usein hakee apua ihmissuhderiidoista aiheutuvaan ahdistuneisuuteen tai masentuneisuuteen.

Epäsosiaaliselle persoonallisuudelle on tyypillistä impulsiivisuus sekä piittaamattomuus laista ja moraalista, josta johtuen hän altistuu ristiriidoille lähipiirin ja yhteiskunnan kanssa.

Epävakaa persoonallisuuteen kuuluu mielialojen ja suunnitelmien ailahtelevaisuus sekä impulsiivisuus, josta seuraa usein ihmissuhdemyllerryksiä ja masennusoireita.

Huomionhakuinen persoonallisuus pyrkii hankkimaan erilaisin keinoin huomiota ja alistaa itsensä parisuhderistiriidoille, sekä huomion puuttuessa myös masennusoireille.

Narsistisessa persoonallisuudessa tavoittelun kohteena on arvostus ja sitä leimaa usein epärealistiset kuvitelmat omasta kyvyistä.

C-klusteriin kuuluvat vaativa (F60.5)-, estynyt (F60.6)- ja riippuvainen persoonallisuushäiriö (F60.7)

Tämän ryhmän persoonallisuushäiriöt aiheuttavat potilaalle ahdistus- ja masennusoireita, kaventavat elämänpiiriä ja saattavat johtaa alisuoriutumiseen elämässä.

Vaativa persoonallisuus lähestyy pakko-oireista häiriötä ja ilmenee muun muassa perfektionismina, pikkutarkkuutena ja itsepäisyytenä. 

Estynyt persoonallisuutta leimaa taipumus järjestää elämä siten, että sosiaalisilta kontakteilta ja henkilökohtaisista asioista puhumiselta vätyttäisiin.

Riippuvainen persoonallisuus tarvitsee korostetusti tukea pienissäkin ratkaisuissa ja on toisten hyväksynnän armoilla.

Hoidoista:

- Persoonallisuushäiriöille ominaisia, juurtuneita ajatus- ja toimintamalleja on vaikea muuttaa, mutta ne   voi oppia tuntemaan ja niiden kanssa voi oppia elämään.

- Mikäli oirehtimiseen liittyy vakavia masennus- tai ahdistusoireita saatetaan tarvita oireen mukaista lääkitystä.

-Joissakin tapauksissa, jos oirehtiminen on vakavasti itsetuhoista tai psykoottista, saatetaan lääkityksen ohella tarvita myös päiväosasto- tai sairaalaosastojaksoa.

Lähteet:

Mielenterveystalo.fi

Lisää tietoa verkossa:

Persoonallisuushäiriöt. terveyskirjasto
www.mielenterveysseura.fi




 Kuvahaun tulos haulle persoonallisuushäiriöt