Tietoa paniikkihäiriöstä!

Oireet ja tuntemukset kehittyvät äkillisesti ja saavuttavat huippunsa nopeasti, noin 10 minuutissa. Kohtaus kestää yleensä alle puoli tuntia, mutta joskus jopa tunteja.

Kohtauksen oireita ovat:
-sydämentykytys
-rintakivut
-hikoilu
-vapina
-hengenahdistus
-tukehtumisen ja kuristumisen tunne
-pahoinvointi
-vatsavaivat
-huimaus
-pyörtymisen tunne
-puutuminen
-kihelmöinti
-vilun väreet
-kuumat aallot

-Tunne siitä että sydän pysähtyy 

-hyperventilaatio (liikahengitys)

Seurauksena oireista on usein kuoleman, itsensä hallitsemisen menetyksen tai sekoamisen pelko, epätodellinen tunne tai itsensä vieraaksi tunteminen.

Paniikkikohtauksia voi ilmetä viikoittain tai harvemmin.

Paniikkihäiriön diagnoosi

Henkilö on huolissaan kohtausten toistumisesta tai kohtausten pelko on johtanut paniikkia aiheuttavien tilanteiden välttämiseen.  Jos paniikkikohtaukset vaikeuttaa jokapäiväistä elämää.

Esiintyminen

-Yleisempi naisilla kuin miehillä.
-Noin 1-3 prosenttia aikuisista kärsii paniikkihäiriöstä jossain elämänsä aikana.
-Voi alkaa nuorella aikuisiällä, mutta myös murrosiässä tai keski-iässä.

Kohtauksen pelko, niihin liittyvä häpeä ja sosiaalinen eristäytyminen lisäävät alttiutta masennukseen, pelkotiloihin, alkoholin ongelmakäyttöön, työkyvyttömyyteen ja itsetuhoisuuteen.


Tausta ja syy

Paniikkikohtausten syy ja tausta on monisyinen ja osin tuntematon.
Stressi lisää alttiutta paniikkikohtauksiin.

Muutokset elämässä esim. läheisen kuolema voivat laukasta paniikkikohtauksen. Traumaattiset kokemukset lisäävät myös alttiutta paniikkikohtauksiin.

Paniikkokohtauksia ilmenee oireina myös joissakin somaattisissa sairauksissa esim. kilpirauhasen liikatoiminnassa.

Itsehoito

Olennaista on estää paniikkikohtauksen aiheuttama sosiaalisten tilanteiden välttäminen.

Kahvi ja kofeiinipitoiset juomat sekä alkoholi ja päihteet lisäävät alttiutta saada paniikkikohtauksen.

Rentoutusharjoitukset ja säännöllinen liikunta voivat vähentää paniikkikohtauksia.

Hoito

Arkielämää haittaavien paniikkikohtausten ilmentyessä kannattaa kääntyä lähiviikkojen tai kuukausien kuluessa psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen.

Paniikkikohtaukset ovat vaarattomia. Usein paniikkihäiriö edellyttää lääkehoitoa tai psykoterapiaa.

Lääkkeinä käytetään serotoniinin aineenvaihduntaan vaikuttavia masennuslääkkeitä tai betsodiatsepiineja.

Lähteet:
Www.terveyskirjasto.fi

Lisää tietoa aiheesta:

Www.mielenterveystalo.fi
Www.mielenterveysseura.fi

Minun varomerkit

Tässä tekstissä kerron minun varomerkeistä.

Teimme tämän minun omahoitajani kanssa ennen kun lähdin kuntoutumisyksiköstä. Minulla on diagnoosina keskivaikea masennus ja yleinen ahdistuneisuushäiriö. Olen kärsinyt myös paniikkikohtauksista.

1. Univaikeudet

Vakava:
- Yöunen pituus 2-5 tuntia.
- Yöuni on katkonaista.
- Heräilyä ja valvomista yön aikana runsaasti.
- Nukahtaminen on vaikeaa sekä kestää useita tunteja.

Kohtalainen:
- Yöunien pituus on n. 5 tuntia.
- Yöheräilyä on paljon ja uudelleen nukahtaminen on vaikeaa.

Lievä
- Yöunien pituus vähentynyt normaalista. (Normaali +8h)
- Heräilyä on monta kertaa yössä.
- Nukahtaminen on pidentynyt.  Nukahtaminen kestää esim. 1-2 tuntia.

2. Väsymys

Vakava:
- Olen sängyssä suurimman osan päivästä, en saa tehtyä juuri mitään.
- Koko ajan voimaton ja uupunut olo, väsymys ei häviä.
- Kaikki asiat, jotka pitäisi tehdä tuntuvat ylivoimaiselta.
- En pysty käymään koulussa.

Kohtalainen:
- Koulun ulkopuoliset tehtävät, esim.  Kavereiden tapaaminen, kaupungilla  liikkuminen on jäänyt pois.
- Väsyttää ja uuvuttaa.
- Koulusta poissaoloja toistuvasti (väh.  1×vko). Syynä esim. päänsärkyä, pahaa  oloa tai mahakipua.

Lievä:
- Yöunet eivät virkistä.
- Koko päivän on väsynyt olotila.
- Koulunkäynti tuntuu raskaalta jokaisena päivänä.

3. Mielialan lasku/ masentunut mieliala

Vakava:
- Mikään ei kiinnosta (ei mitkään lempiasiatkaan).
- Toivo on mennyt tulevaisuuden suhteen.
- Minulla on itsetuhoisia ajatuksia.
- Mielialani on synkkä.

Kohtalainen:
- Olen päivittäin surullinen ja minulla on paha olla.
- Ahdistusta ja paniikkioireilua on päivittäin.

Lievä:
- Toimeliaisuuteni on vähentynyt, koska en jaksa.
- Minulla on huonommuuden tunteita esim. "En onnistu koskaan." tai "Olen huono."
- Olen päivästä toiseen vakava, suurimman osan aikaa.
- En ole enää iloinen ja vitsikkyyteni on vähentynyt.

Nämä varomerkit sopivat kaikille, jotka sairastavat masennusta, paniikkihäiriötä tai kärsivät ahdistuksesta. Hoitoon pitäisi hakeutua viimeistään silloin, kun oireet ovat kohtalaisia.