Tietoa paniikkihäiriöstä!

Oireet ja tuntemukset kehittyvät äkillisesti ja saavuttavat huippunsa nopeasti, noin 10 minuutissa. Kohtaus kestää yleensä alle puoli tuntia, mutta joskus jopa tunteja.

Kohtauksen oireita ovat:
-sydämentykytys
-rintakivut
-hikoilu
-vapina
-hengenahdistus
-tukehtumisen ja kuristumisen tunne
-pahoinvointi
-vatsavaivat
-huimaus
-pyörtymisen tunne
-puutuminen
-kihelmöinti
-vilun väreet
-kuumat aallot

-Tunne siitä että sydän pysähtyy 

-hyperventilaatio (liikahengitys)

Seurauksena oireista on usein kuoleman, itsensä hallitsemisen menetyksen tai sekoamisen pelko, epätodellinen tunne tai itsensä vieraaksi tunteminen.

Paniikkikohtauksia voi ilmetä viikoittain tai harvemmin.

Paniikkihäiriön diagnoosi

Henkilö on huolissaan kohtausten toistumisesta tai kohtausten pelko on johtanut paniikkia aiheuttavien tilanteiden välttämiseen.  Jos paniikkikohtaukset vaikeuttaa jokapäiväistä elämää.

Esiintyminen

-Yleisempi naisilla kuin miehillä.
-Noin 1-3 prosenttia aikuisista kärsii paniikkihäiriöstä jossain elämänsä aikana.
-Voi alkaa nuorella aikuisiällä, mutta myös murrosiässä tai keski-iässä.

Kohtauksen pelko, niihin liittyvä häpeä ja sosiaalinen eristäytyminen lisäävät alttiutta masennukseen, pelkotiloihin, alkoholin ongelmakäyttöön, työkyvyttömyyteen ja itsetuhoisuuteen.


Tausta ja syy

Paniikkikohtausten syy ja tausta on monisyinen ja osin tuntematon.
Stressi lisää alttiutta paniikkikohtauksiin.

Muutokset elämässä esim. läheisen kuolema voivat laukasta paniikkikohtauksen. Traumaattiset kokemukset lisäävät myös alttiutta paniikkikohtauksiin.

Paniikkokohtauksia ilmenee oireina myös joissakin somaattisissa sairauksissa esim. kilpirauhasen liikatoiminnassa.

Itsehoito

Olennaista on estää paniikkikohtauksen aiheuttama sosiaalisten tilanteiden välttäminen.

Kahvi ja kofeiinipitoiset juomat sekä alkoholi ja päihteet lisäävät alttiutta saada paniikkikohtauksen.

Rentoutusharjoitukset ja säännöllinen liikunta voivat vähentää paniikkikohtauksia.

Hoito

Arkielämää haittaavien paniikkikohtausten ilmentyessä kannattaa kääntyä lähiviikkojen tai kuukausien kuluessa psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen.

Paniikkikohtaukset ovat vaarattomia. Usein paniikkihäiriö edellyttää lääkehoitoa tai psykoterapiaa.

Lääkkeinä käytetään serotoniinin aineenvaihduntaan vaikuttavia masennuslääkkeitä tai betsodiatsepiineja.

Lähteet:
Www.terveyskirjasto.fi

Lisää tietoa aiheesta:

Www.mielenterveystalo.fi
Www.mielenterveysseura.fi

Tietoa sosiaalisten tilanteiden pelosta!

Sosiaalisten tilanteiden pelko!

Sosiaalisten tilanteiden pelko on psykiatrinen häiriö, jossa potilas ahdistuu ollessaan muiden huomion kohteena. Ahdistus ilmenee ryhmätilanteissa, syötäessä julkisesti tai osallistuttaessa juhliin tai kokouksiin.
Potilas pelkää, että hänen käytöksensä olisi hänelle itselleen noloa tai nöyryyttävää. Pelon takia potilas pyrkii välttämään huomion kohteeksi joutumista ja sosiaalisia tilanteita.

Sosiaalisten tilanteiden aiheuttama ahdistus ilmenee ruumiillisina oireina esim. punastumisena, hikoiluna, vapinana ja vitsaamisen/ulostamisen tarpeena.

Sosiaalisten tilanteiden pelko erotetaan ujoudesta oireiden voimakkuuden perusteella.
Esim. Ujo ihminen kokee olonsa epämukavaksi. Hänen kätensä voivat vapista ja hän saattaa punastua keskustellessaan.
Sen sijaan sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä ihminen ahdistuu voimakkaasti edeltävinä päivinä ajatellessaankin tulevia sukujuhlia. Hän saattaa jättää menemättä tekosyyn takia sukujuhliin. Jos hän uskaltaa mennä juhliin, niin hän kokee olonsa ahdistuneeksi ja epämukavaksi. Hän kärsii ahdistukseen liittyvistä ruumiillisista oireista koko tilaisuuden ajan.

Sosiaallisten tilanteiden pelosta sairautena puhutaan silloin, kun sosiaallinen ahdistuneisuus tuottaa kärsimystä ja, kun se rajoittaa elämää. Esim. sosiaalista tai ammatillista toimintaa.

Sosiaalisten tilanteiden pelko voidaan jakaa 2 alatyyppiin, yleistyneeseen ja rajoittuneeseen muotoon.

Yleistyneessä muodossa henkilö pelkää ja välttää sosiaalisia kontakteja.

Rajoittuneessa muodossa pelot kohdistuvat tiettyyn tilanteeseen esim. julkiseen esiintymiseen.

Kuinka yleinen sosiaalisten tilanteiden pelko on?

-On yksi tavallisimmista ahdistuneisuushäiriöistä.
-Esiintyvyys on n. 3-5 prosenttia ja sitä sairastaa yksi kymmenestä jossain vaiheessa elämäänsä.
-Oireet ilmaantuvat vähitellen lapsuuden aikana.
-Keski-ikä sairauden alkaessa on n.15 vuotta.
-Naisilla yleisempi kuin miehillä.

Vain murto-osa sairaudesta kärsivistä hakeutuu hoitoon. Hoitoon hakeutumista vaikeuttaa tutkimus- ja hoitotilanteeseen kohdistuva pelko.

Lieväoireiden nuoruudessa alkava sosiaalisten tilanteiden pelko saattaa parantua ilman hoitoakin. Valitettavasti vaikea sosiaalisten tilanteiden pelko kuitenkin useimmiten kroonistuu.
Vain noin neljäsosa henkilöistä toipuu ilman hoitoa oireettomiksi.

Mikä aiheuttaa sosiaalisten tilanteiden pelon?

Sosiaalisten tilanteiden pelko syntyy altistavien perinnöllisten tekijöiden ja haitallisten sosiaalisten kokemusten vuorovaikutuksessa. Esim.koulukiusatuksi tuleminen ja vanhempien jatkuva riitely altistaa sosiaalisten tilanteiden pelolle.

Miksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa kannattaa hoitaa?

-Sosiaalisten tilanteiden pelko estää usein hakeutumasta koulutukseen tai ammattiin.
-Saattaa vaikeuttaa seurustelun aloittamista.
-Monille kehittyy jokin toinen merkittävä psykiatrinen häiriö.
Esim. alkoholiriippuvuus, erilaiset masennustilat ja julkisten paikkojen pelko.

Miten sosiaalisten tilanteiden pelkoa hoidetaan?

Sosiaalisten tilanteiden pelkoa hoidetaan psykoterapian ja lääkityksen avulla.

Psykoterapia

Jotkut suhtautuvat psykoterapiaan kielteisesti, koska itsensä nolaamisen pelko kohdistuu itse terapiatilanteeseen. Tällöin psykoterapian mahdollisuutta kannattaa miettiä uudelleen oireiden ensin lievityttyä lääkityksellä.

Kognitiivis-behvioraalisessa terapiassa pyritään yhdessä potilaan kanssa tunnistamaan ja vähitellen muuttamaan sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä epätarkoituksen mukaisia ajatustottumuksia.
Esim. ennustaminen: "En kuitenkaan keksi mitään sanottavaa."
Kaikki tai ei mitään-ajattelu: "En koskaan osaa sanoa oikeita asioita."
Omaan itseen liittyvien kontrolliajatusten vähentyessä potilas oppii sietämään paremmin jännitystä ja epävarmuutta.

Ahdistuksen lievittämisessä käytetään myös erilaisia rentoutusharjoituksia.
Sosiaalisten tilanteiden pelon kognitiivis-behavioraalista terapiaa voidaan toteuttaa myös ryhmäterapiana. Ryhmässä voidaan rooliharjoitusten avulla harjoitella erilaisia sosiaalisia tilanteita.
Terapian pituus vaihtelee yksilöllisesti, mutta yleensä sen kesto on useita kuukausia.

Psykodynaamista lyhytterapiaa ja pitkäkestoista psykodynaamista terapiaa voidaan käyttää myös sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.

Lasten ja nuorten sosiaalista itseluottamusta voidaan tukea luovilla terapioilla esim. musiikki-, kuvataide- ja ratsastusterapialla.

Suomessa psykoterapeuttisten hoitojen saatavuus vaihtelee aluettain. Eniten terapeutteja on pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa.

Lääkehoito

Arviolta kolme neljäsosaa potilaista hyötyy lääkityksestä. Käytetyin lääkeryhmä sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa on selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet). SSRI-lääkkeitä käytetään myös muiden ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen hoitoon.

Sopiva lääkitys valitaan yksilöllisesti. Lääkkeen valinnassa otetaan huomioon muut psykiatriset häiriöt ja ruumiilliset sairaudet. Lääkehoito edellyttää pitkäjänteisyyttä. Lääkkeen vaikutus tulee viikkojen tai kuukausien kuluessa. Suurimmalla osalla oireet lievittyvät 4 kuukauden kuluessa lääkityksen aloittamisesta. Osalla potilaista lääkevaste tulee esille vasta vuoden kuluessa.

Milloin hoitoon?

Hoitoon täytyy hakeutua silloin, kun ahdistus rajoittaa elämääsi.
Esim. jäät kotiin sen takia, koska ahdistaa mennä ulos, kauppaan tai kaupungille.

Lisätietoja:

Www.selviydyn.fi
Www.masennusinfo.fi
Www.lundbeck.com

Olemme Bloglovinissa!

Lukijoiden pyynnöstä tätä blogia voi nyt seurata kätevästi myös Bloglovin-palvelun kautta. Klikkaa tästä blogimme Blogviniin!

Tietoa pakko-oireista

Pakko-oireita on pakkoajatukset (obsessiot) ja pakkotoiminnot (kompulsiot). Pakko-oireisesta häiriöstä ei olla varmoja että onko se myös neurologinen sairaus vai pelkästään psykiatrinen sairaus

Pakkoajatukset (obsessiot)

Pakkoajatuksilla tarkoitetaan toistuvasti mieleen tunkeutuvia ajatuksia. Pakkoajatuksiin yleensä kuuluu,

Kontaminaatiopelot eli pelko tautien tarttuminen kättelyssä tai esineisiin koskemalla.

1. Pakonomainen epäily esim. Liikenteessä autoa ajaessaan siitä että onko satuttanut jotain ihmistä huomaamattaan.

2. Somaattiset pakkoajatukset eli jatkuva epäily jostain somaattisesta sairaudesta.

3. Pakonomainen symmetrian tarve eli esineiden pitää olla symmetrisesti.

4. Seksuaaliset ja aggressiiviset pakkoajatukset ovat voimakkaita, joille on ominaista vastustamaton halu esim. Lyödä toista ihmistä. Tai ajatuksiin tunkevat rivot ajatukset.

Pakkoajatuksista kärsivät yrittävät eri tavoin torjua näitä ajatuksia. Jotkut kieltää ne, yrittää neutralisoida niitä muilla ajatuksilla, olla välittämättä niistä tai pakkotoiminnoilla.

Pakkotoiminnot (kompulsiot) 

Pakkotoiminnot ovat yleensä seuraus pakkoajatuksien aiheuttamaan ahdistukseen. Pakkotoiminnot ovat luonteeltaan toistuvaa käytöstä. Pakkotoimintoja on esim. Käsien pesu, jatkuva tarkastelu..

Esiintyvyys

Noin 2-3% väestöstä kärsii pakko oireisesta häiriöstä. Lievät ohimenevät pakko-oireet ovat huomattavasti yleisempiä.

Milloin kannattaa hakea apua?

Psykiatrin ja/tai psykologin puoleen kannattaa kääntyä lähi viikkojen aikana, sillä kognitiivisesta psykoterapiasta on yleensä hyötyä.

Lääkehoitoa voidaan harkita, vaikka mikään lääke ei kokonaan poista pakko-oireita, mutta ne saattavat helpottaa niistä johtuvaa ahdistusta.

Erittäin vaikeissa tapauksissa voidaan käyttää aivojen stereotaktista leikkausta.

Kolme askelta kohti parantumista

1. Uuden elämän opetteleminen

Itse olen tavallaan kasvanut mielenterveysongelmien kanssa. Toipuakseen kyseisestä koitoksesta täytyy opetella elämään uudelleen. Viiltelitkö? Siitä täytyy opetella eroon. Ongelmalliset ruokatottumukset? Niistäkin täytyy opetella eroon. Kaikki problematiikat täytyy sivuuttaa, ja opetella elämään uudelleen. Tosin, helpommin sanottu kuin tehty.

2. Stressaavien asioiden tunnistaminen

Oli stressaava asia sitten koulukiusaaminen, perheen painostus tai harhat, ne voisi listata paperille ja miettiä, mitä asialle voisi tehdä. Asioiden muuttamiseen tosin todennäköisesti tarvitset apua hoitavalta taholta.

3. Ota apu vastaan

Hanki apua. Ja ota apu vastaan! Ongelmasi ovat aitoja ja ansaitset apua. Olet arvokas. Apua voit hakea koulun terkkarilta, päivystyksestä tai vaikkapa psykologilta. Älä luovuta.

Runo syömishäiriöstä

olipa kerran ihminen

niin puhdas ja viaton

vapaa kaikista suruista

onnellinen

niinpä kerran ihminen

niin altis ja utelias

törmäsi hän mörköön

vieraaseen

ihmiselle kuherteli mörkö

kiinnostavan outo

tule matkalle mukanani

satumaailmaan

sillä maailmassa on keijuja

kauniita ja lumoavia

haluatko sinäkin olla

keiju suloinen

niin ihminen lähti mukaansa

satumaailmaan

eikä sieltä koskaan 

palannutkaan

sillä mörkö oli paha

ihmisen otti vangikseen

syötti syntejä pahoja

ihmisraunioon

olipa kerran ihminen

kerran niin puhdas ja viaton

kadonnut mörön maailmaan

kuolevainen

Mitä tehdä kun ei huvita parantua?

Joskus parantuminen tuntuu kaukaiselta haaveelta. Niinä hetkinä tekee mieli vain luovuttaa. On tärkeää muistaa, että kaikki tuntevat noita samoja tunteita. Anna itsellesi lupa tuntea niin kuin tunnet, mutta älä anna itsesi luovuttaa.

1. Tee lista.
Listaa mitä hyvää parantuminen tuo tullessaan. Listaa myös asiat mitä pahaa tapahtuu, jos et parannu. Ole rehellinen itsellesi tässä kohtaa. Älä kirjoita mitä kaikkea mukahyvää sairastaminen tuo.

2. Katso tsemppaavia kuvia.
Ehkä vähän teennäinen ohje, mutta katsele tsemppikuvia esim. Tumblrista tai Googlesta. Etsi kuvia vaikka hakusanalla "recovery quote". HUOM! Älä katso pahaa oloa laukaisevia kuvia.

3. Kirjoita tuntemuksiasi ylös.
Kirjoita ylös ja mieti, miksi sinusta tuntuu nyt juuri siltä kuin tuntuu. Jos löydät syyn tunteillesi, voit ehkä muuttaa sitä. Lisäksi vanhoja kirjoituksia on hauska lukea myöhemmin.

4. Haaveile!
Älä mieti, kuinka rankkaa parantuminen on vaan mieti, kuinka hauskaa sinulla tulee olemaan parannuttuasi ja mitä kaikkea tulet tekemään. Haaveile hullujakin unelmia. Ne ovat saavutettavissa, kun parannut.