lauantai 18. kesäkuuta 2016

Minun varomerkit

Tässä tekstissä kerron minun varomerkeistä.

Teimme tämän minun omahoitajani kanssa ennen kun lähdin kuntoutumisyksiköstä. Minulla on diagnoosina keskivaikea masennus ja yleinen ahdistuneisuushäiriö. Olen kärsinyt myös paniikkikohtauksista.

1. Univaikeudet

Vakava:
- Yöunen pituus 2-5 tuntia.
- Yöuni on katkonaista.
- Heräilyä ja valvomista yön aikana runsaasti.
- Nukahtaminen on vaikeaa sekä kestää useita tunteja.

Kohtalainen:
- Yöunien pituus on n. 5 tuntia.
- Yöheräilyä on paljon ja uudelleen nukahtaminen on vaikeaa.

Lievä
- Yöunien pituus vähentynyt normaalista. (Normaali +8h)
- Heräilyä on monta kertaa yössä.
- Nukahtaminen on pidentynyt.  Nukahtaminen kestää esim. 1-2 tuntia.

2. Väsymys

Vakava:
- Olen sängyssä suurimman osan päivästä, en saa tehtyä juuri mitään.
- Koko ajan voimaton ja uupunut olo, väsymys ei häviä.
- Kaikki asiat, jotka pitäisi tehdä tuntuvat ylivoimaiselta.
- En pysty käymään koulussa.

Kohtalainen:
- Koulun ulkopuoliset tehtävät, esim.  Kavereiden tapaaminen, kaupungilla  liikkuminen on jäänyt pois.
- Väsyttää ja uuvuttaa.
- Koulusta poissaoloja toistuvasti (väh.  1×vko). Syynä esim. päänsärkyä, pahaa  oloa tai mahakipua.

Lievä:
- Yöunet eivät virkistä.
- Koko päivän on väsynyt olotila.
- Koulunkäynti tuntuu raskaalta jokaisena päivänä.

3. Mielialan lasku/ masentunut mieliala

Vakava:
- Mikään ei kiinnosta (ei mitkään lempiasiatkaan).
- Toivo on mennyt tulevaisuuden suhteen.
- Minulla on itsetuhoisia ajatuksia.
- Mielialani on synkkä.

Kohtalainen:
- Olen päivittäin surullinen ja minulla on paha olla.
- Ahdistusta ja paniikkioireilua on päivittäin.

Lievä:
- Toimeliaisuuteni on vähentynyt, koska en jaksa.
- Minulla on huonommuuden tunteita esim. "En onnistu koskaan." tai "Olen huono."
- Olen päivästä toiseen vakava, suurimman osan aikaa.
- En ole enää iloinen ja vitsikkyyteni on vähentynyt.

Nämä varomerkit sopivat kaikille, jotka sairastavat masennusta, paniikkihäiriötä tai kärsivät ahdistuksesta. Hoitoon pitäisi hakeutua viimeistään silloin, kun oireet ovat kohtalaisia.

8 kommenttia:

  1. Hyvä postaus, tästä saa lisää tietoa! Tykkään myös ulkoasusta :)

    VastaaPoista
  2. Entä jos oireet vaihtelevat viikottain / päivittäin tai oireistoa löytyy sekä lievistä, että vakavista sarakkeista? Onko tähän mitään ajallista arviota esim. kun oireet kestäneet samanlaisina kolme viikkoa?

    Kyselen varmasti tyhmiä, tiedän, mutta omalla kohdallani voisin rastittaa monta eri kohtaa oireista viimeisen puolen vuoden ajalta ja ne vaihtelesivat paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, kun kysyit! Aina saa kysyä. Ei tämä sinun kysymyksesi ole mitenkään tyhmä. Jos oireet on ollu esim. kuukauden ajan vakavat niin silloin viimeistään tarvitsee hakea apua. Käytkö terapiassa tai psykologin kanssa keskustelemessa? Jos oireet on lieviä niihin pitää puuttua tai kertoa terapiassa. Ajallinen arvio on, kun oireet on kestänyt kuukauden. Aina kannattaa lieviinkin oireisiin puuttua ja hakee apua.

      Poista
  3. Hei, eksyin tähän blogiin jostain ja pysähdyin lukemaan. Itsekin olen saraistellut muun muassa masennusta. Tämä on hurjan hieno blogi! Toivottavasti saatte paljon lukijoita ja jaksatte jatkaa kirjoittamista, ja ennen kaikkea, toivottavasti teidän tienne johtaa lopulta parempaan suuntaan.

    Pakko sanoa tähän postaukseen vielä, että itse sinnittelin etenkin nukkumisen mutta myös muidenkin juttujen osalta lähes kaikkien noiden vakavimman sortin oireiden kanssa noin vuoden ennen kuin hakeuduin kunnolla hoitoon. Olin sitä ennen jo käynyt psykologilla muutaman kerran, mutta jätin leikin kesken ja palasin kotiin pelkäämään. Se oli tyhmä päätös. Olisi pitänyt vain jatkaa ja hakeutua eteenpäin.

    Jos oireet alkavat huolestuttaa, kannattaa vaikka saman tien yrittää pelastaa itsensä ja hakeutua hoitoon. Ei ole hyvä jäädä tuleen makaamaan ja ajatella, että kyllä se menee ohi itsellään. No, voi se mennäkin, mutta siinä saa kyllä olla ihan sikana sisua, jos selviää siitä hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kiva kun eksyit. Kiitos kovasti, munkin mielestä tämän blogin idea on mahtava, on hienoa olla tässä mukana. Toivotaan!

      Ikävä kuulla. Sulla oli varmasti todella paha olla, toivottavasti nyt jo parempi fiilis kaikkeen! Avun hakeminen on kaiken a ja o.

      Niinpä! Ja osuit naulan kantaan, apua saa ja täytyy hakea, harvemmin esim. masennus menee itsestään ohi.

      Paljon tsemppiä! :-)

      Poista
    2. Juu. Fiilis oli ajoittain aika hirveä, mutta onneksi tilanne on kohentunut vuosien kuluessa tosi merkittävästi. Kiitos, ja samaa teille kaikille! :) <3

      Poista
    3. Mahtavaa kuulla, että tilanne on kohentunut! Paljon tsemppiä vielä tulevaan, olet vahva! ♥

      Poista