Tietoa masennuksesta

Mitä masennus on?

Masennus on sairaus, johon on monia syitä. Masennus voi jäädä monenlaisten oireiden ja vaivojen taakse ja saattaa siksi jäädä huomaamatta.

Masennukselle on tyypillistä, että se ruokkii itse itseään biologisella, psykologisella ja sosiaalisella tasolla. Hoitoon hakeutuvilla on usein kuukausien tai vuosien aikana kehittynyt noidankehä, jossa oireilu, ihmissuhdevaikeudet, työvaikeudet, elämäntapojen huononeminen ja pessimistiset tulevaisuudenkuvat ovat olleet ruokkimassa ahdistusta ja pahaa oloa.

Masennuksen noidankehä

Taustalla:

- varhaiset menetykset

- opitut ajatusmallit

- perinnölliset tekijät

Psykologinen paine

- menetykset

- loukkaukset

- uupumus

- stressi

Fysiologinen paine

- sairaudet

- lääkkeet

- päihteet

Vaikean masennuksen syntyyn vaikuttavat hyvin monenlaiset tekijät, esimerkiksi varhaislapsuuden menetyksillä ja perinnöllisyystekijöillä saattaa olla yhteys masennukseen.

Milloin hoitoon?

Pitkään jatkuessaan masennus pahenee ja hoitamatta uusiutuvat masennusjaksot ovat entistä vaikeampia. Hoitoon tulisi hakeutua riittävän ajoissa, ja viimeistään, jos kysymyksessä on vakava masennustila. Kyseessä on vaikea masennus, jos on jatkuvasti masentunut, surullinen tai jos ärtynyt mieliala on jatkunut useita viikkoja ja, jos neljä seuraavista oireista on jatkunut vähintään kahden viikon ajan:

- unettomuus tai liiallinen nukkuminen

- ruokahalun muutokset

- väsymys, uupuneisuus

- fyysinen lamaantuneisuus tai kiihtyneisyys

- keskittymis- tai päättämiskyvyn heikkeneminen

- alemmuuden- tai syyllisyydentunteet

- mielihyvän menettäminen

- kuolemanajatukset tai -toiveet

Itsemurha-ajatukset ovat lähes aina merkkejä vaikeasta masennuksesta ja poistuvat parempien aikojen myötä.

Pakko-oireista, sosiaalisista peloista, paniikkikohtauksista ja syömishäiriöistä kärsivät henkilöt sairastuvat usein myös masennukseen.

Monet ruumiilliset sairaudet voivat aiheuttaa masennusta, kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea ja sydäninfarkti. Myös tietynlaiset lääkkeet, kuten verenpainelääke ja kortisonitabletit voivat olla syynä masennuksen syntyyn.

Lääkehoito

Masennuslääkitys vaatii pitkäjänteisyyttä. Sopivalla lääkityksellä masennusoireet poistuvat tai lievittyvät. Lääkitystä ei tule ominpäin vähentää tai lopettaa. Lääke tehoaa vasta 3-8:ssa viikossa. Ahdistusoireet saattavat lisääntyä hoidon alkuvaiheessa, mutta tämä ei tarkoita sitä, ettei lääke sopisi sinulle.

Alkuvaiheen sivuoireina on esim. pahoinvointia, päänsärkyä ja ahdistusoireiden paheneminen. Sivuoireet kestävät muutamia viikkoja. Iltaisin otettava masennuslääke voi aiheuttaa aamuväsymystä.

Lääke ja lääkeannos valitaan yksilöllisesti. Alkuvaiheessa lääkeannosta nostetaan vähitellen.

Masennukseen on olemassa erilaisia lääkkeitä, mutta huomaathan, että ne eivät sovi kaikille. Osa masentuneista paranee masennuksesta ilman lääkitystä. Monet yhdistävät psykoterapian ja lääkkeet, jotkut jättävät lääkkeet pois.

Hoitoaika

Hoitoaika on hyvin yksilöllistä. Ensimmäisen masennusjakson yhteydessä potilaan pitäisi olla oireeton vähintään kuusi kuukautta ennen lääkehoidon lopettamista, mutta kolmannen kerran uusiutuvan masennuksen yhteydessä tulisi harkita vuosia jatkuvaa lääkitystä.

Parhaat lopputulokset pitkäaikaisessa masennuksen hoidossa on saatu lääkityksen ja psykoterapian yhdistämisestä.

Omaisten tuki myös lääkityksen suhteen on tärkeää.

Lopuksi

- Mene ajoissa lääkäriin ja noudata ohjeita, hoito auttaa.

- Älä vaadi itseltäsi liikaa. Masennus aiheuttaa avuttomuutta ja työkyvyttömyyttä.

- Keskustele sivuvaikutuksista lääkärin kanssa.

- Vakavat sivuoireet ovat harvinaisia.

- Ole pitkäjänteinen!

- Vältä alkoholia.

- Joillekin lääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta,  toisille taas aiheuttavat.

Kiitos, kun luit loppuun! Oikein mukavaa päivänjatkoa kaikille!