Tässä kerron kokemuksistani. Millainen oli minun paniikkikohtaus?
Paniikkikohtaus kestää yleensä 5-60 minuuttia. Paniikkikohtauksen kesto on yksilöllinen, mutta itselläni on se kestänyt 5-60 minuuttia.
Pahin kohtaukseni on kestänyt tunnin. Silloin tuntui, että kuolen. Tuntui, että happi loppuu ja haukoin henkeä, sydän löi tuhatta ja sataa, hikoilin, pyörrytti, oksetti ja halusin päästä pois.
Sain kerran kotona paniikkikohtauksen. Olin silloin yksin. En voinut soittaa isälle, niin soitin kuraattorille sekä kummitädille, mutta mikään ei tuntunut helpottavan. Tuntui, etten saanut happea, hikoilin, pyörrytti ja oli ihan epätodellinen olo. Kuraattori käski soittaa ambulanssin ja soitin. Ambulanssi tuli n. 45 minuutin päästä ja lähti viemään minua keskussairaalaan.
Keskussairaalassa jäin yksin istuskelemaan päivystykseen. Ambulanssissa oloni vähän helpottui, mutta sain uuden paniikkikohtauksen. Menin 2 tunnin odottelun jälkeen itkien kysymään, että milloin pääsen lääkärille. Nainen sanoi: "Täällä on muitakin potilaita. Et ole ainoa potilas täällä. Mene paikallesi odottamaan vuoroasi." Tuntui ettei nainen ymmärtänyt pahaa oloani. Meni n. 30 minuuttia, kunnes sairaanhoitaja pyysi minua hoitohuoneeseen. Sairaanhoitaja kysyi: "Mikä on hätänä?" En saanut sanottua sanoja suustani. Meni n. 40min, kunnes olo helpottui. Sen jälkeen sairaanhoitaja sanoi: "Sait paniikkikohtauksen, minun puolestani voit lähteä kotiin."
Ihmettelen kyllä etten päässyt lääkärille, että olisin saanut rauhoittavaa tai jotain. Lähdin kotiin ja eihän keskussairaalalta kotiin ollut kuin vain 10 kilometriä. Minun psykologini soitti minulle, kun olin melkein kotona. Kotona oloni helpottui, kun isä tuli kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti